Kylmän sodan tuulet puhaltavat – myös Eurooppaan
Presidentti Trump ilmoitti eilen USAn vetäytyvän vuosikymmeniä kestäneestä INF (Intermediate-Range Nuclear Forces)-sopimuksesta. Sen allekirjoittivat vuonna 1987 USAn silloinen presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsov.
Trumpin mukaan Venäjä on rikkonut sopimuksen sääntöjä jo pitkään rakentamalla keskipitkän ballistisia ohjuksia. Presidentti Obaman kaudella USA otti epäilyt useaan otteeseen esille, mutta vasta äskettäin Nato vahvisti, että rikkomukset on pystytty todistamaan. Venäjä on tunnustanut uuden ohjausjärjestelmän olemassaolon.
Venäjän toimet ovat eri tavoin herättäneet Suomessa huolia, mutta INF-sopimuksen rapautuminen on koko Euroopalle ongelma, johon tulee suhtautua vakavasti. Sopimus velvoitti sekä USA:n että Venäjän poistamaan kyseiset ohjukset tietyltä alueelta, mikä käytännössä suojeli USA:n eurooppalaisia liittolaisia ja antoi strategista vakautta Euroopalle.
Kylmä sota on palannut maailman politiikkaan, mutta nyt pelaajina eivät ole vain USA ja Venäjä. Nyt globaalissa asevarustelussa merkittävä toimija on Kiina, joka ei ole mukana INF- sopimuksessa. Yhdysvalloissa on arveltu, että peräti 95 % Kiinan ohjusjoukoista rikkoisi sopimusta, jos Kiina olisi ollut yksi allekirjoittaneista. USA kokee olevansa heikommassa asemassa, koska Kiinaan ei kohdistu samanlaisia vaateita ja samalla Venäjä rikkoo sopimusta. Venäjä taas viestii, että Yhdysvaltojen toimet ovat kiristystä.
Viimeistään nyt on selvää, ettei Eurooppa voi turvallisuuskysymyksissä sinisilmäisesti luottaa muiden apuun. Nato voi olla arvaamaton, koska USA panostaa yhä enemmän omaan asemaansa ja turvallisuuteensa. Nato voi olla osana puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaamme, mutta sen tukeen emme voi pelkästään tuudittautua. Oman puolustuksen lisäksi, meillä on oltava vahva ja yhtenäinen eurooppalainen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.
Eli on liityttävä NATO:n jäseneksi. Muut EU:n valtiot ovat tuskin kiinnostuneita rakentamaan uutta puolustusliittoa NATO.n rinnalle. Mitä hyötyä siitä olisi?
Ilmoita asiaton viesti
Hei Ralf, mielestäni nimenomaan ei pidä liittyä Naton jäseneksi, koska Yhdysvallat, Naton merkittävin toimija, keskittyy omaan asemaansa ja turvallisuuteensa. Nato on osana kokonaisuutta, mutta oma puolustus ja EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustusyhteistyö tulee olla ytimenä. Jälkimmäinen on yhä merkittävämpi EU maiden keskuudessa. Katso esim. https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/defenc…
Ilmoita asiaton viesti
Trumpin kausi USA:n johdossa on piakkoin ohi, ja sen jälkeen palataan takaisin perinteiseen, vastuulliseen politiikkaan.
”vahva ja yhtenäinen eurooppalainen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka” tarkoittaa käytännössä kilpavarustelua Venäjän kanssa.
Eikö siellä puolueissa ole minkäänlaista preppausta saatavilla UPI:n tai Puolustusvoimien taholta, jotta edes perusasiat olisivat hanskassa?
Ilmoita asiaton viesti
Mietipä hetki jos USA olisi käytännössä Eurooppalaisen sotaliiton kontrollissa. Että Brysselistä käsin koordinoitaisiin USAn osavaltioiden armeijoita siten kuin Euroopan geopolitiikka kulloinkin vaatii.
Aina välillä tuohustelisimne jonkun kriisin ja pyrkisime ajamaan pala kerrallaan Kanadaa kohti pohjoista ja Meksikoa kohti etelää, jörjestämällä territorioissa vallankaappauksia, asentamalla Eurroopalle lojaaleja johtajia ja sytyttelemällä sisällissotia.
Ei varmaankaan amerikkalaiset kauaa katselisi Euroopan huseeraamista mantereellaan? Miksi meidän tulisi USAn jatkaa juuri tuollaisen tekemistä Euroopalle?
Euroopan tulee ottaa omat Natolle alistetut armeijansa ja alkaa johtaa niitä itse. Meillä on maailman toiseksi suurin armeija 200 miljardin Euron vuosibudjetilla ja ydinase. Euroopan tulee hoitaa omaa puolustustaan Eurooppalaisella puolustusliitolla.
Itse asiassa tämä on ko käynnissä ja aloittaa 2025.
Ilmoita asiaton viesti
Naton väitteet että Venäjä rikkoisi sopimusta eivät ole objektiivisia.
Ilmoita asiaton viesti